Haimasyövässä suurimmat erot eloonjäämislukujen välillä yliopistosairaaloiden vastuualueilla
Haimasyöpäpotilaiden yhden ja viiden vuoden suhteellisen elossaololuvun (%) kehittyminen vuosina 1981–2016.
(Syöpäjärjestöt 19.2.2019)
Suomen Syöpärekisterin tilastosovelluksessa on julkaistu uutta tietoa siitä, miten yleisimpiä syöpätauteja sairastavien potilaiden eloonjäämisluvut eroavat toisistaan eri yliopistosairaaloiden vastuualueiden välillä vuosina 2014–2016. Suurimmat erot eloonjäämisessä havaittiin haimasyövän kohdalla.
Suurimmat erot yliopistosairaaloiden välillä havaittiin miehillä ja naisilla haimasyövässä.
– Tulokset viittaavat siihen, että haimasyöpiä todetaan varhaisemmassa vaiheessa Helsingin yliopistosairaalan vastuualueella. Varhaisempaan toteamiseen vaikuttaa sekä potilaiden varhaisempi hoitoon hakeutuminen että terveyspalveluiden saatavuus, arvioi Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä.
Hoidon laadussa itsessään ei kuitenkaan välttämättä ole eroja vaan potilaan oma tahto, yleistila, muut sairaudet sekä syövän levinneisyys vaikuttavat siihen, mitä hoitoa potilaalle on mahdollista antaa. Suomessa todetaan vuosittain noin 1200 uutta haimasyöpää. Väestön ikääntymisestä johtuen vuotuinen tapausmäärä kasvaa.
Miehillä havaittiin eroja myös suolisto-, eturauhas- ja munuaissyövässä sekä kypsissä B-solukasvaimissa.
Eturauhassyövän osalta alueellisia eroja selittänee PSA-testiin perustuva seulonta.
– Etenkin Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella PSA-testaus nostaa sekä syövän ilmaantuvuutta että potilaiden elossaololukua suhteessa muihin alueisiin. PSA-testauksella löydetään paljon paikallisia ja hitaasti eteneviä eturauhassyöpiä, jotka muutoin todennäköisesti jäisivät henkilön elinaikana toteamatta, Seppä toteaa.
Eroja tuottaa myös rekisteröinnin kattavuus ja oikeellisuus
Muut erot voivat selittyä satunnaisella tilastollisella vaihtelulla. Eroja sairaanhoitopiirien välillä voivat selittää myös Syöpärekisteriin ilmoitettujen tietojen kattavuus ja oikeellisuus eli se, ovatko sairaanhoitopiirit ilmoittaneet kaikki rekisteröitävät kasvaimet syöpärekisteriin ja onko diagnoosista saatu riittävän tarkat tiedot oikean johtopäätöksen tekemiseksi rekisteröintivaiheessa.
Esimerkiksi kypsien B-solukasvainten ryhmä sisältää monia erilaisia lymfoomia ja verisyöpiä. Näiden kasvainten ilmoittamisessa on haasteita, koska syöpien tunnistaminen voi olla vaikeaa ja taudit etenevät hitaasti. Näistä haasteista johtuen syövän toteamishetki, joka rekisteriin on ilmoitettu, voi vaihdella paljon ja vaikuttaa elossaololukujen alueellisiin eroihin.
Alueellisen vertailun tulokset on julkaistu yksityiskohtaisemmin Syöpä 2016 -raportissa.