Puttonen juoksee suolistosyöpätutkimuksen hyväksi

(Päivitetty 27.4.2021)

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Puttosen oli tarkoitus osallistua Kuusamossa toukokuun lopulla järjestettävän NUTS Karhunkierros -polkujuoksutapahtuman 55 kilometrin matkalle. Leikkauksen vuoksi hän ei pysty osallistumaan tapahtumaan, joten hän juoksee vastaavan matkan toukokuun alussa ennen leikkaustaan yhdessä ystäviensä kanssa. Puttonen osallistuu NUTS Karhunkierros -polkujuoksutapahtuman ensi vuonna.

– Nyt kaikki koettelemukset ovat takana, ja keskityn uuteen tulevaisuuteen, Irma Puttonen kertoo ajatuksestaan, joka kyti hänen mielessään, kun hän osti lippua polkujuoksukilpailuun.

Takanaan Puttosella oli suolistosyöpädiagnoosi ja kolme leikkausta, edessään hänellä olisi viidenkymmenenviiden kilometrin pituinen reitti halki Kuusamon vaaramaisemien.

Aivan lipunostohetkestä uusi elämä ei alkanut, mutta nyt se on edessä. Kuten edessä on myös tavoite kerätä 10 000 euroa lahjoituksia suolistosyöpien tieteelliseen tutkimukseen.

Paikallisesti levinnyttä suolistosyöpää sairastavista 60–70 prosenttia on elossa viiden vuoden päästä sairastumisestaan.

– Tämä on toki hyvä asia, mutta tarkoittaa samalla sitä, että 30–40 prosenttia on menehtynyt.

– Toivon, että suolistosyöpien tutkimusta saataisiin kehitettyä niin, että syöpä havaittaisiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja että syöpähoidot olisivat entistä parempia, Puttonen kertoo keräyskohteestaan.

Liikunta arjen henkireikä

Irma on siitä onnekas, että hänen suolistosyöpänsä todettiin ajoissa. Viime kesäkuun lopulla hän hakeutui oireiden vuoksi työterveyteen, josta hän sai lähetteen tähystykseen. Tähystyksen suorittanut lääkäri näki heti, että kyseessä on syöpä.

Elokuussa tehtiin ensimmäinen leikkaus, jota seurasi heti perään toinen. Viides leikkaus tehdään maaliskuun aikana.

– Toipuminen on edennyt todella hyvin. Olin pari kuukautta sairaslomalla ja keskityin täysin toipumiseen.

Sairaalasta kotiuduttuaan Irma käveli paljon, ja pyöräilemään ja juoksemaan hän lähti heti, kun se oli mahdollista. Hän on liikkunut niin paljon kuin vain on voinut.

– Käytän muutoinkin liikuntaa arjessa siihen tarkoitukseen, että jaksan asioita niin henkisesti kuin fyysisesti.

Nousua huimat 1500 metriä

Valmistautuminen toukokuun loppupuolella järjestettävään NUTS Karhunkierros -polkujuoksutapahtumaan on käynnissä.

Juoksumatkat ovat vähitellen pidentyneet, ja aivan hiljattain hän juoksi hieman yli 30 kilometrin matkan. Hän uskoo, että reilu parikymmentä kilometriä pidempi taival on selätettävissä.

– Koko matkaa ei tarvitse juosta. Tapahtumaa varten pitää kuitenkin harjoitella, sillä maasto on vaikeaa.

– Olen osallistunut Pirkan hölkälle, joka osittain kulkee poluilla, mutta sen maasto on huomattavasti helpompaa kuin tulevan tapahtuman.

Vastusta tuleva koitos todellakin tarjoilee: matkan aikana nousua kertyy huikeat 1500 metriä. Reitti lähtee Oulangan luontokeskuksesta ja etenee Oulankajoen vierustaa pitkin kohti Rukan vaaramaisemia.

Yksin mutta kuitenkin yhdessä

Polkujuoksutapahtuma on Puttoselle ensimmäinen laatuaan, mutta hänellä on runsaasti kokemusta pitkistä juoksumatkoista: hän on juossut seitsemän täysmaratonia ja osallistunut useille puolimaratoneille. Mikä juoksussa vetää naista puoleensa?

– Juoksu on vaan niin kivaa. Onhan se alkuun toki kamalaa, mutta kun pääsee siihen vaiheeseen, ettei se ole kauhean raskasta, se on oikeasti kivaa.

– Olen pitänyt taukoa juoksemisesta esimerkiksi silloin, kun lapset olivat pieniä. Tauon jälkeen olen aloittanut rauhallisesti ja käynyt kuntosalilla, jotta saan kasvatettua lihasvoimaa.

Halutessaan juoksemisesta saa myös hyvin sosiaalisen tapahtuman, jos juoksee yhdessä muiden kanssa, kuten Irma tekee.

– En ole innostunut joukkuelajeista. En ole koskaan löytänyt paikkaani niistä. Juostessa jokainen juoksee omaa juoksuaan, mutta kuitenkin yhdessä.

Lauantaina pitkät ja hitaat lenkit

Alkuun Irma harjoitteli tapahtumaa varten fiiliksen mukaan. Tärkeintä oli, että hän vei itseään ulos joka päivä. Nyt hän seuraa lehdestä talteen ottamaansa harjoitteluohjelmaa.

Harjoitteluun kuuluu vauhtikestävyystreeni, joka tarkoittaa sitä, että aina välissä hän juoksee muutaman kilometrin reippaampaa vauhtia.

Nopeusharjoituksissa hän puolestaan juoksee esimerkiksi kolme minuuttia kovaa ja kaksi kevyesti ja toistaa näitä muutamia kertoja.

Viikonloppuisin juostaan pitkät ja hitaat lenkit yhdessä juoksua harrastavien ystävien kanssa.

Hyvän mielen eteen kannattaa tehdä töitä

Mutta mikä oli se takapakki, jonka Irma kohtasi pian ostettuaan lipun juoksutapahtumaan?

– Se oli avanneliitos, joka oli alkanut vuotamaan. Olin asennoitunut, että avanneleikkauksen jälkeen jätän kaiken taakseni. Meni viikko ja olin taas leikkauksessa.

– Pääni oli tästä aivan sekaisin. Oli tekemistä, että sain nostettua itseni ylös, enkä vaipunut itsesääliin ja masennukseen.

Vasta aivan hiljattain Irma ymmärsi, että hänen viime syksynsä on ollut rankka.

– Kun koko ajan tsemppaa, ei huomaa, kuinka raskasta onkaan ollut.

Irma ajattelee, että toipumisessa tärkeintä on, että pysyy hyvällä mielellä. Hän saa hyvää mieltä liikunnasta ja etenkin juoksemisesta. Henkisen hyvinvoinnin lisäksi se edistää myös fyysistä toipumista.

– Hyvän mielen eteen kannattaa tehdä töitä, sillä muut asiat järjestyvät kyllä, kun myönteisestä fiiliksestä pitää kiinni.

Kurjiakin hetkiä on toki ollut, Irma myöntää, mutta ne ovat vain osa elämää ja niistä mennään eteenpäin.

– Toivon, että jokainen löytäisi itsestään sen voiman, jolla pysyä hyvällä mielellä.

Syövästä toipumisessa ovat auttaneet myös perhe ja hyvä ystävä Sini, joka kävi katsomassa häntä sairaalassa. Sini myös innostui suunnattomasti Irman ideasta osallistua polkujuoksutapahtumaan.

– Sinin mielestä tämä on loistavin idea naismuistiin, Irma naurahtaa.

Sairastuminen tuo mukanaan hyvää

Irmalla on juoksemisen lisäksi myös muita rakkaita harrastuksia. Yksi niistä on pianon soittaminen. Jo vuosia sitten hänelle iski flyygelikuume. Hän vertaili niiden hintoja ja tutkaili, millaisia käytettyjä soittimia oli tarjolla. Sairastuminen ja työsuhteen päättymisen läheneminen pistivät kuitenkin vauhtia kuumeen taltuttamiseen.

– Mietin, että jos nyt en osta flyygeliä, jään ilman. Saatan kuolla tai jäädä työttömäksi minä päivänä tahansa.

Niinpä olohuoneessa komeilee nyt flyygeli. Sairastumisen myötä entistä selvemmäksi on tullut juuri se, että elämä ei kestä ikuisesti. Tosin Irma on läpi elämänsä pohtinut sitä, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä elämässä. Unelmat ovat kuitenkin saaneet uudenlaisen merkityksen.

– Olen miettinyt, millaisia haaveita minulla on. Ne eivät ole kauhean suuria, mutta on tärkeää, että niitä on. Jos unelmia ei ole, olo tuntuu pysähtyneeltä.

Irma kokee, että sairauden myötä elämä on muuttunut ja tulee muuttumaan monella tavalla, ja se on myös hyvä asia.

– Sairastumiseni on tuonut hyvää, jos varainkeruukampanjasta tai kokemusteni jakamisesta on iloa jollekin toiselle.

Tule mukaan matkalle

Puttonen kertoo suolistosyöpään sairastumisestaan ja valmistautumisestaan juoksutapahtumaan Facebook-ryhmässä sekä blogissa. Tule mukaan seuraamaan!

Liity Facebook-ryhmään
Lue Voiman jäljillä -blogia

Kuva: Vilma Itkonen