Kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisätietoa nuorten päihteiden sekakäytöstä
(17.11.2020)
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opiskelija Tanja Mattila selvitti terveydenhoitajien tiedontarpeita nuorten päihteiden käyttöön liittyen osana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO II – terveyden edistäminen nuorten arjessa -projektia.
Kouluterveydenhuollon rooli lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävä. Tiedetään, että nuorten päihteiden kokeilun ja käytön puheeksi ottaminen on vähemmän haitallista kuin huolen esittämättä jättäminen. Aiheen esiin tuominen lapsen tai nuoren kanssa on olennainen osa kouluterveydenhoitajan työtä.
Terveydenhoitaja, Turun ammattikorkeakoulun Master School -opiskelija Tanja Mattila selvitti sähköisellä kyselyllä terveydenhoitajien tiedontarpeita heidän ohjatessaan nuoria päihteidenkäyttöön liittyvissä asioissa. Kyselyyn vastasivat turkulaisten ylä- ja alakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten terveydenhoitajat, joista suurin osa, 58 prosenttia, oli työskennellyt terveydenhoitajana yhdestä viiteen vuotta. Kysely toteutettiin kesällä 2020 osana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen luotsaamaa NIKO II – terveyden edistäminen nuorten arjessa -projektia.
Päihteiden haitat tunnistetaan, varhaisen puuttumisen keinot puutteelliset
Terveydenhoitajien tiedontarve painottui huumausainetietouteen ja päihdeaineiden tunnistamiseen. Erityisesti toivottiin tietoa nuoren huumausaineiden, päihteiden sekakäytön ja kannabiksen käytön vaikutuksista.
Tiedontarve nikotiinituotteiden, erityisesti nuuskan, osalta jakoi vastaajat: puolet vastaajista oli eri mieltä siitä, että he kokisivat tarvitsevansa lisätietoa nuuskasta. Sen sijaan kouluterveydenhoitajat kaipasivat työnsä tueksi lisätietoa sähkötupakasta.
– Vähiten päihdetietoutta koettiin tarvittavan alkoholista ja tupakasta. Valtaosa terveydenhoitajista koki tietonsa riittäväksi myös erilaisten päihdyttävien aineiden käytön haitoista, NIKO II -projektin projektipäällikkö Minna Salakari toteaa.
Terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa tietoa päihteiden käytön aiheuttamien haittojen tunnistamisesta ja yhteydestä nuorten mielenterveyteen. Suurin osa vastaajista toivoi lisätietoa myös erilaisista nuorille suunnatuista ennaltaehkäisevistä toimista, varhaisen puuttumisen keinoista ja hoitovaihtoehdoista.
– Terveydenhoitajia mietitytti erityisesti yhteistyö nuorten lähiaikuisten ja ammattilaisyhteisöjen kanssa: milloin ja miten on paras tapa olla yhteydessä lapsen tai nuoren vanhempiin ja viranomaistahoihin?
Nuorten voimavarojen tukemiseen kaivataan tukea
Kolmasosa kouluterveydenhoitajista kokee tarvitsevansa lisätietoa vaikeiden asioiden käsittelemiseen sekä nuorten itsetunnon ja voimavarojen tukemisen taitoihin. Vähiten terveydenhoitajat tarvitsevat tietoa muun muassa salassapidosta tai lapsen ja nuoren kunnioittamisesta osana työtään.
Sen sijaan terveydenhoitajan työtä tulisi heidän mielestään tehdä koulu- ja opiskeluyhteisöissä entistä tutummaksi ja näkyvämmäksi.
– Se lisäisi varmasti luottamusta terveydenhoitajan ja lapsen tai nuoren välillä, Salakari pohtii.
Sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman tavoitteena mainitaan, että ammattilaisilla tulee olla riittävästi päihdetyön osaamista. Käytännön tarpeista tulevilla kehittämishankkeilla voidaan edistää monialaista nuorten terveyden edistämisen työtä.
– Tehdyn kyselyn tuloksia voidaan käyttää suuntaa antavana materiaalina luotaessa ohjausmateriaalia Turun alueen kouluterveydenhoitajille.
NIKO-projekti
Lue lisää projektista